Elämä voi olla hyvää vaikka tietää kohta kuolevansa

Keltaiselle koivelleniBetadiinista pinkeälleJätän nyt jo hyvästejäKiitosten, itkuni virsiä Muistelen tarpomismatkojaVaaraa, vaelluksiaKesäheinää, silokallioitaKirkkaiden järvien aaltoja Neulaa, veistä, kanyyliaSuutelevia huuliaKuumaa hiekkaa, juurakkoa,Pirunpellon kivikkoa”En pelkää kuolemaa, mutta pelkään kuolemista.” Aija Andersson Katkelma runosta ”Koipielegia”, kokoelmassa Amputaatio (Kulttuurivihkot 2021) Kun elämää on jäljellä muutama

Tervetuloa lukemaan!

Lue nyt uusi KU:n digilehti tutustumishintaan 5,90 euroa kuukaudessa! Pääset lukemaan tämän artikkelin heti, ja saat pääsyn myös arkistoomme.

Tilaa nyt KU. Edistät moniäänistä journalismia!

Arvoisa digilehden tilaaja, kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin!

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.